kirje sinulle

Olen jo pitkään ajatellut kirjoittaa sinulle kirjeen. Suomi ja koko maailma kulkee nyt kriisistä kriisiin. Uutiset ja lehdet suoltaa monenlaista uhkakuvaa. Moni miettii, miten pitäisi toimia, missä pitäisi asua, miten varautua, mikä on turvallista, mikä oikein ja mikä kohtuullista.

Itsellä on ollut sydän sykkyrällä kaikkien läheisten ja sukulaisten puolesta. Johtuu varmaankin näistä pitkistä etäisyyksistä, että minulla on ollut aikaa ja erilaista näköalaa kaikkiin teihin. Erittäin läheiseksi on tullut jo vuosia sitten edesmennyt Aino-mummo. Uskon, että hän rukoili paljon omiensa ja läheistensä puolesta. Minäkin sain tuon uskon lahjan vastaanottaa vuosia sitten olisiko ollut vuonna -95. 

Kaipuu Jumalan puoleen iskostui varmaan jo pyhäkoulua käydessä. Löysin tien Taivaan Isän taskuun kuitenkin vasta aikuisiällä, kun elämä tuntui todella haasteelliselta. Se onkin kantanut halki monien myrskyjen ja antanut valomerkkiä, kun suunta on ollut hukassa.

Vielä, kun aikaa on muistutan sinua, että elämällämme on yksi valtavan suuri tarkoitus ja merkitys. Kuvittele eteesi pitkä viiva, jonka alkupäätä ei näy ja loppupääkin on äärettömissä. Siinä keskellä on puolen sentin pituinen pätkä. Se pieni pätkä on tämä meidän elämämme pituus. Sen aikana meidän pitäisi tehdä valintamme, missä ikuisuutemme vietämme. En ole peli-ihmisiä, mutta suosittelisin "pelaamaan" tässä asiassa varman päälle.

Niinhän se yksinkertaisuudessaan menee, että kaikki onkin jo valmista. Kaikki on täydellisesti ja aukottomasti suunniteltu. Kutsukortit on kaikille jaettu. Etsikkoaika on jokaisella muutaman kerran elämän aikana. Kutsu käy, mutta kuuluuko se sydämeen asti?

Laitan tässä kutsun vielä, jos se on johonkin hävinnyt matkan varrella.

Kiitos, Jeesus, että kuolit ristillä minun syntieni tähden. 

Tulen ristisi juurelle ja pyydän anteeksi. 

Olen tehnyt syntiä Sinua vastaan ajatuksin sanoin ja teoin. 

Tule ja pese minut puhtaaksi. 

Pue minut puhtaisiin vaatteisiin ja ole minulle armollinen

Kiitos, että syntini eivät ole enää esteenä minun ja Jumalani välillä. 

                                 Isä kiitos, että olet valmistanut minulle tien iankaikkiseen iloon.    

Tuossa se on lyhykäisyydessään valtava mullistava sisältö. Raamatussa sanotaan vielä, että sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan. Jos yhdyit noihin äskeisiin sanoihin, niin kannattaa pian   suullaan tunnustaa uskonsa jolle kulle luotetulle, niin pieni uskon siemen saa heti mahdollisuuden itämiseen ja kasvun ihmeelliseen alkamiseen.